Landbon historiaa

Juuret 1300-luvulta

Landbon osakaskunnan juuret ulottuvat aina 1300-luvulle, jolloin siitä käytettiin nimitystä ”Kymenkartanon lampuotilääni”. Isojaon myötä yhteisöstä alettiin käyttää nimitystä ”Landbon jakokunta”. Osakaskunnan alue käsittää edelleenkin samat vanhat Kymin pitäjän läntiset kylät kuin yli 600 vuotta sitten ja runkona ovat samat vanhat kantatilat.
Isojaon mittaukset toteutettiin Landbon jakokunnassa 1830-luvulla ja itse toimitus päätyi vahvistukseen vuosikymmentä myöhemmin. Sutelan kylää pidetään omistukseltaan ja asutukseltaan vanhimpana.

Tärkeät joki- ja merivesialueet

Kymi oli viljavaa seutua ja maanviljelyn lisäksi kalastus oli tärkeää niin joki- kuin merivesialueillakin. Jokialueilla oli myös kalastamoja ja saalista vietiin keskiajalta asti Viipuriin, Tallinnaan ja muualle Viroon sekä myöhemmin Pietariin. Saalis oli myös tärkeää omaan käyttöön. Merialueella FM Martti Korhosen mukaan silloiset jakokunnat olivat etsineet ja raivanneet rannoille nuotta-apajia hailin sekä suomukalan pyyntiin. Saalis merkitsi isännille huomattavaa tulonlisää ja esimerkiksi Landbon jakokunta piti 1700-luvulla yli 70 apajaa. Ruotsinsalmen linnoituskaupunki vei niistä isäntien harmiksi 58.

Osakaskuntien yhteydessä kalastusasioita merivesialueella ja jokialueella hoitavana toimi Länsi-Kymin Kalastuskunta. Kalastuskunta hoiti myös kalastusasiat sopimuksella Kotkan kaupungin vesialueella. Vuoden 2000 lakimuutos lakkautti kalastuskunnan ja kalastusasioiden hoito siirtyi osakaskunnille itselleen.

Landbo nykyään

Osakaskuntien käytännön asioita hoitavat hoitokunnat, jotka kokoontuvat säännöllisesti. Osakaskuntien varsinaiset eli vuosikokoukset kokoontuvat vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Osakaskunnat järjestävät myös osakkaiden yhteisiä tilaisuuksia.